perjantai 11. lokakuuta 2013

Ajassa taaksepäin


Pentulaatikon ääreltä lennetään hieman ajassa taaksepäin ja toiseen valtioon. Nimittäin muistellaan mitä puuhailimme koirien kanssa tämän kevään ja kesän Hollannissa.

Huhti - toukokuussa kävimme pitämässä Emmenissä sekä doboseminaarin, että dobo-koulutusohjaajakurssin. Kiinnostuneita oli rutkasti ja Oona sai toimia mainiona demokoirana. Nyt siis dobo on saanut jalan sijaa myös Hollannissa asti :)

Toukokuun lopussa muutimme pois kauniista Bennekomista, lähemmäs Amsterdamia, noin puolen tunnin ajomatkan päähän Amsterdamista, paikkaan nimeltä Aalsmeer. Siellä Oona ja Manu saivat itselleen uuden ystävän, pienen, kauniin ja vilkkaan malinois narttu Karman. Koko kolmikko jaksoi vetää rallia ympäriinsä ja juosta hullun lailla useita tunteja päivässä nauttien kauniista ilmasta.


Treenailua jatkoimme ahkerasti. Jälkeä pääsimme hiomaan eteenpäin, erilaisilla alustoilla sekä vaikeammilla jäljillä. Puruja otimme myös tiheään tahtiin. Vierailimme eri koiraklubeilla, joten saimme paljon treeniä vieraissa paikoissa.

Kesä oli hyvin kuuma, joten välillä myös vain rentouduimme, nautimme kauniista Hollannin kesäsäästä ja vietimme monta tuntia puistossa jossa koirat saivat juosta vapaana.

Puiston laidalla oli myös muutamia lampaita sekä vuohia. Manu oli hyvinkin kiinnostunut kyseisistä eläimistä...


Ja niin vuohi myös Manusta!


Manu oppi rakastamaan uimista. Aluksi olin tästä todella innoissani, mutta myöhemmin olen huomannut tämän vesi-intoilun johtaneen siihen, että nykyään poika sitten uiskenteleekin ihan joka paikassa, niin lätäköissä, ojissa kuin järvissäkin.


Astutusreissu Belgiaan tapahtui 3.8. Lähdimme Oonan kanssa ajelemaan aamulla aikaisin Brysselin alapuolelle pienelle paikkakunnalle nimeltä Horrues. Paikka jossa uros asui oli todella hieno, paljon peltoa ja maata koirien juosta vapaana, iso aidattu piha sekä tilavat ulkohäkit koirille. Paikka oli hyvin kaunis ja tunnelmallinen. Sinne olisi voinut vaikka itsekin muuttaa. Astutusreissu onnistui hyvin. Oona ja Galik tulivat keskenään oitis hyvin juttuun. Sekä reissusta jäi kaikin puolin positiivinen mieli.
Galik yritti kaikin tavoin flirttailla Oonalle.



"Katso kuinka komea mies minä olen"





Galik (pentueeni isä) oli luonteeltaan perus beauceron. Mielestään juuri sopivan kokoinen koira syliin ja nautti rapsutuksista sekä huomiosta.




Ja niin muutaman viikon jälkeen tästä palasimmekin koirinemme Suomen maahan ja pennut syntyivät :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti