maanantai 22. lokakuuta 2012

Hondensport en Sporthonden

Tänään taas kun kyseessä oli sunnuntai alkoi aamumme aikaisin. Ja jatkui monen tunnin treenailulla, 3 erilaiset treenit.



Manu sai ajaa taas U:n muotoisen jäljen, jäljellä paljon makkaraa. Alussa ajoi jälkeä hienosti ja varmasti, ensimmäisen kulman meni hienosti. Seuraavalla pätkällä nurmi oli lyhyttä, joten joutui tässä keskittymään tarkasti. Vauhti oli tällä kertaa sopiva, mutta pari kertaa tarvitsi poika tukea jäljen ajossa. Ei tainnut pitkä tauko tänä vuonna jäljen ajossa tehdä pojalle hyvää, mutta pikku hiljaa taas parempaan päin. Manulla jäljen päässä esine, jolle kävi maahan, pienen muistutuksen kera. Mutta Manu onneksi tykkää jäljestää, joten motivaatiosta ei ole pulaa. Ainoastaan tarkkuutta tarvitsemme lisää.

Jäljellä Oonalle paljon kulmia ja sekä ennen kulmia että niiden jälkeen paljon makkaraa. Neiti ajoi jäljen paremmin kuin koskaan täällä ollessa. Hyvällä vauhdilla tarkasti, ei ollenkaan pyörimistä kulmissa vaan kääntyi varmana. Myös Oonan pää pysyi kokoajan maassa. Jäljen päässä myös Oonalla esine, jolle kävi maaten. Ei kylläkään nopeasti, mutta ilmaisi oikealla tavalla kuitenkin ilman apuja. Tässä sain muilta kommentteja, että olin koko jäljen ajon etsinyt seuraavaa kulmaa, enkä luottanut koiraani. Kuulemma tähän koiraan minun tulisi luottaa, koska se tietää mitä tekee. Joten pois turhat päänkääntelyt minulta.

Ja koska tajusin aiheuttaneeni väärinkäsityksiä kertomalla että ajamme peltojälkeä niin korjaankin asian samantien. Ajamme kylläkin jälkeä pellolla, mutta erikoisjäljen eli FH:n sääntöjen mukaan. Emme siis vain harjoittele tekemällä suojelukokeen vaatimaa jälkeä. Vaan teemme jäljille mahdollisimman paljon kulmia (kulmat myöskään eivät aina ole 90 astetta), kaaria, esineitä useita, vaihtelevaa maastoa sekä ojien ylityksiä. Myös tänään käytimme Oonan vanhaa jälkeä hyväksi toiselle koiralle ja saimme siitä harhajälkiä.

Manulle hieman tottisteluja jäljen ajon jälkeen. Tänään keskityimme enemmän liikkeestä istumiseen, se kun ei ole pojalla yhtä vahva kuin muut jäävät liikkeet. Myös hyppyä harjoittelimme hieman. Paikalla makuussa Manulle aiheutettiin lisää häiriöitä treenikavereiden huudellessa käskyjä vieressä, eihän tässä ollut hätää, kun he huutelivat käskyjä hollanniksi. He myös kiersivät Manua paikalla makuun aikana. Poika ei häiriintynyt näistä ollenkaan vaan pysyi varmana aloillaan.

Seuraavaksi Manu pääsi vielä treenailemaan puruja. Aloittelimme patukalla, josta pentuhihaan ja vielä pääsimme siirtymään astetta ylemmäs, junior hihaan. Manu puri siihen hienosti, kesti vedättämisen, piti otteensa ollenkaan maistelematta ja taisteli hihasta. Sai monta onnistunutta suoritusta näin. Kaikki tulivat jälkeenpäin kertomaan kuinka onnistuneet treenit saimme pojalle. Hienoa, Manu siis kehittyy hyvää vauhtia.

Oonalta siis tottikset sekä purut tällä kertaa jäivät välistä juoksujen takia. Olisin saanut ottaa niitä kyllä, mutta myös tauko eilisen kokeen jälkeen tekee ihan hyvää.

Kotona kylläkin harjoittelin Oonan kanssa ruutuun lähettämistä sekä tunnistusnoutoa. Tunnarin harjoittelemisen aloitimme siis vasta eilen tosissaan. Aiemmin olen vain hieman pohjustusta tehnyt tälle suoritukselle. Ja tänään sain Oonan jo kaksi kertaa noutamaan oikean kapulan kaikkien kuuden kapulan joukosta. Siihen sai jäädä neidin tokoilut tältä päivältä.

Ainiin ja loppu huomiona.. Olen päässyt Manun kanssa meidän seuran ensi vuoden kalenteriin. Hieno kuva löytyy sieltä! :)

Kuva Suomesta, noin viikkoa ennen lähtöä Hollantiin. Väsyneet koirat. Samanlaiset tunnelmat on meillä täällä tälläkin hetkellä tämän päivän jälkeen.