Lemmikkien säännöt

(Seuraava teksti tuli vastaani eräällä nettisivulla ja minusta tämä oli niin mahtava ja koskettaa varmasti jokaista lemmikinomistajaa, että tämä oli pakko jakaa teille kaikille myös täällä...)


Ripustettavaksi lemmikkien luettavaksi ERITTÄIN MATALALLE jääkaapin oveen- eli n. kirsun korkeudelle. Rakkaat koirat ja kissat, Astiat, joissa on tassunkuvia ovat teidän ja sisältävät teidän ruokaanne. Muut astiat ovat minun ja ne sisältävät minun ruokaani. Huomioikaa, että tassunjäljen asettaminen keskelle ateriaani ei tee siitä teidän ruokaanne. En myöskään pidä tassunkuvaa ruokani keskellä esteettisesti miellyttävänä.

Porraskäytävää eivät suunnitelleet F1-insinöörit, eikä se ole kilparata. Minun päihittäminen alaspäin juoksussa ei ole tavoitteena. Kampittamiseni ei auta, koska kaadun alas nopeammin, kuin te juoksette.

En voi ostaa mitään jättisänkyä suurempaa. Tästä olen erittäin pahoillani. Älkää luulko, että jatkan sohvalla nukkumista varmistaakseni teidän hyvän olonne. Koirat ja kissat voivat oikeasti käpertyä pieneksi palloksi nukkuessaan. Ei ole tarpeellista nukkua vaakatasossa muihin nähden levittäytyneenä mahdollisimman pitkäksi. Tiedän myös että hännän pitkäksi venyttäminen ja kielen ulkona roikottaminen tilankäytön maksimoinniksi ei ole enää muuta kuin sarkasmia.

Viimeisen kerran, kylpyhuoneessa ei ole salakäytävää eikä taikaovia. Jos jonkin ihmeen kaupalla ehdin sinne ennen teitä ja onnistun saamaan oven kiinni, eivät raapiminen, vinkuminen, naukuminen, ovenkahvan kääntö, tassun oven ali saaminen, tai muutkaan temput, ole tarpeellisia. Minun täytyy tulla ulos samasta ovesta, kuin josta menin sisään. Lisäksi, olen käyttänyt WC:tä useita vuosia -- kissa- tai koiraeläinten avustus ko. tapahtumassa ei ole tarpeellista.

Oikea järjestys on: Suudelkaa minua ENSIN, sitten voitte mennä haistelemaan toisen koiran tai kissan takapuolta. Tätä en voi painottaa riittävästi.

Vastapalvelukseksi teille, rakkaat lemmikkini, olen liimannut etuoveemme seuraavan viestin: 
Kaikille ei-lemmikin omistajille, jotka haluavat käydä kylässä ja silti valittaa eläimistämme: 
1. He asuvat täällä. Sinä et. 
2. Jos et halua heidän karvojaan vaatteillesi, pysy poissa huonekaluista. 
3. Pidän lemmikeistäni enemmän, kuin monista ihmisistä. 
4. Sinulle lemmikkini on eläin. Minulle hän on adoptoitu poika/tytär, joka on lyhyt, karvainen, kävelee neljällä jalalla ja puhuu hieman epäselvästi. 
Muista: Monella tapaa koirat ja kissat ovat lapsia parempia, koska: 
1. He syövät vähemmän. 
2. He eivät ole jatkuvasti ruinaamassa rahaa. 
3. He ovat helpompia kouluttaa. 
4. He tulevat kutsumalla, yleensä. 
5. He eivät koskaan pyydä saada ajaa autoa. 
6. He eivät hengaile huumehörhöjen ja varkaiden kanssa. 
7. He eivät polta eivätkä juo. 
8. Heidän ei tarvitse ostaa jatkuvasti uusinta muotia olevia vaatteita. 
9. He eivät tahdo käyttää vaatteitasi. 
10. He eivät tarvitse miljoonia euroja koulunkäyntiin. Ja mikä parasta, 
11. Jos he sattuvat hankkiutumaan raskaaksi, voit aina myydä heidän lapsensa.

Tokokokeita ja muuta mukavaa

Lauantaina 24.9 kävimme taas kokeilemassa tokon avointa luokkaa. Aamulla sää näytti erittäin karmealta. Kun hyppäsin kotona autoon alkoi hirveä kaatosade, mutta kaikkien onneksi se loppuikin yhtä nopeasti kuin alkoi ja koko loppupäivän oli mukavan aurinkoinen päivä, vaikkakin tuuli kovasti.

Tuomarinamme toimi Hannele Pörsti.

Paikalla makaamisesta tuli tällä kertaa vain 8 pistettä. Neiti ei ikinä ennakoi perusasentoon, ei ikinä, paitsi nyt. Ei ennen treeneissä, eikä ennen kokeissa, mutta nyt.

Seuraaminen taluttimetta 8. Vihdoin taas parempaan päin ja ohjaajakin osasi pitää kädet rennosti sivulla. Viimeinen perusasento unohtui Oonalta.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9. Kaikki muut meni hienosti, mutta valmistelevassa osuudessa neiti otti etäisyyttä rutkasti minuun kuin olisi säikähtänyt jotain, mutta suoritti liikkeen kuitenkin mallikkaasti.

Luoksetulo 5. Tätä ei vain osata, tähän täytyy panostaa nyt kovasti. Takapalkat taas mukaan.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8. Näytti kuin Oona lähtisi perääni kun palasin koiran taakse, mutta pysyi kuin pysyikin paikoillaan.

Noutaminen 9. Luovutusasento hieman vino, muuten ok. Malttoi odottaa "Tuo"-käskyä ja nouti oikein vauhdikkaasti.

Kauko-ohjaus 8. Neitihän eteni kauko-ohjauksissa, jota ei myöskään ole tehnyt niin kauaa kuin on tekniikan oppinut, mutta se tekniikka on tainnut nyt päästä unohtumaan.

Estehyppy 10. Tämä se on kaunista katsottavaa. Koskematta hyppää ja jää aivan esteen taakse, josta joutuu ilman mitään vauhtia ponnistamaan takaisin esteen yli. Tässä liikkeessä jännitys aina tiivistyy, sydämen sykkeenkin voi kuulla.

Kokonaisvaikutuksena 8.


Pisteitä siis kokonaisuudessaan 159, joka on avoimen luokan kakkostulos. Pisteen vajaaksi jäi ykköstuloksesta ja tämähän harmittaa kovasti.

Myös heti seuraavana lauantaina 1.10 kävimme taas koittamassa tottelevaisuuskoetta avoimessa luokassa. Tällä kertaa koe järjestettiin Inkoossa ja tuomarina toimi Harri Laisi. Koepaikka oli oikein kiva, rauhallinen paikka vaikkakin tuuli kovasti. Tällä kertaa en saanut neidin virettä nostettua tarvittavalle tasolle. Oona oli hieman muissa maailmoissa ja koesuorituksenkin veti oikein laiskasti. Vasta myöhemmin tajusin, että syynä saattoi olla edellispäivän Dobo-tunti, jossa minulla oli Oona mukana demokoirana. Eikä neiti jaksanut vetää sitäkään tuntia loppuun asti vaan laitoin sen lopputunnin ajaksi lepäilemään.


Tällä kertaa paikalla makaaminen meni kympin arvoisesti. Ei ennakoitu ylös, onneksi sain sen kitkettyä pois heti alkuunsa.

Taluttimetta seuraaminen on tosiaan meillä parempaan päin edelleen, saimme siitä 8 pistettä.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, neiti ei varmaankaan kuullut ensimmäistä käskyä vasta toisella reagoi. Pisteitä 7,5.

Luoksetulo, vaikka treeneissä on nyt onnistunut niin ei kisoissa. Läpijuoksuna teimme, pisteitä siis vain 5.

Seisominen seuraamisen yhteydessä. Tässä tein itse suuren virheen. Muistanette aiemmista kertomuksistani kuinka olen joutunut vaihtamaan tuon käskysanan toiseen. Jotenkin tuo unohtui kokeessa päästäni ja käskynä seisomiselle annoin Oonalle käskyn, jota se ei edes osaa. Mutta pysähtyipä onneksi silti, vaikkakin vasta toisella ja kaikkein parasta on se, että pysähtyi vielä oikeaan asentoon, fiksu tyttö. Pisteitä tästäkin 7,5.

Noutaminen 7 pistettä. Todella kovaa kapulan puremista.

Kauko-ohjaus 6,5 pistettä. Mitä teen kisoissa eri tavoin, jotta kaukokäskyissä edetään. Ja asennonvaihdokset olivat maailman hitaimmat. Meinasin jo viimeisessä vaihdossa antaa toisen käskyn kunnes sieltä vihdoin ja viimein tuli se asennonvaihdos.

Estehyppy 9 pistettä. Tästä on siis tullut meidän bravuuri. On se kyllä näyttävä liike. Nyt vain lopun perusasento oli hieman vino.

Kokonaisvaikutuksesta saimme 8 pistettä.

Yhteensä siis 150,5 pistettä ja edelleen Avon kakkostulos. Jatkamme siis edelleen sen ykkösen metsästystä.

Näiden kokeiden ohella aikaani ovat vieneet muutkin asiat kuten pikku-herra Manu, joka alkaa vihdoin olla siinä iässä, että aivoissakin taitaa jo liikkua jotain. Pojasta tulee vain päivä päivältä rakastettavampi ja ihanampi poika, joka oppii aivan älyttömän nopeasti uusia asioita.

Olen myös käynyt kouluttamassa Koirakoulu Kompassilla ja molemmat karvaiset otukseni ovat päässeet toimimaan demokoirina, Manukin on osoittanut kurssilaisille osaavansa enemmän kuin oikeasti edes osaa. Olemme myös ruvenneet tekemään juoksulenkkejä, joista myös koirat nauttii oikein kovasti. Tai Manuhan ei vielä ole päässyt näille lenkeille mukaan, näillä lenkeillä on ikäraja.

Eilen ostin molemmille koirille pallot, molemmille omat samanlaiset, jotta ei tule tappelua. Ja niistä palloista tuli heti molempien lempilelut. Leikeistä kuvia tekstin yhteydessä.

Koirien puuhailuja

Viime päivät olemme viettäneet rauhallisesti, ilman minkäänlaisia paineita. Seuraavassa kuluneen kuukauden kuulumisia.

Manun kanssa olemme käyneet pentukurssilla. Hienosti poika edistyy tottiksessa, intoa tekemiseen tuntuu riittävän, välillä sitä on jopa liikaa. Täytyisi vain tehdä reissu Biltemaan, sieltä kuulemma saa hyviä hanskoja sormiensa suojaksi.. Manu on kiltti poika. Jos poika sattuu tekemään jotain väärin hän uskoo heti ensimmäisestä käskystä, eikä tee samaa enää uudelleen. Vaan keksii aina uuden pahanteon. Ruoan perään Manu on hirveä ahmatti, aivan toista luokkaa kuin Oona. Olin työpäivän ajaksi nostanut vajaan ruokakupin ruokapöydälle ja arvata saattaa oliko iltapäivällä kaikki pöydällä olleet tavarat pitkin keittiön lattiaa...

Oonan kanssa olemme ajaneet jälkeä muutaman kerran ja olemme taas edistyneet hiukan. Olen nimittäin vihdoin uskaltanut siirtyä taas eteenpäin ja saanut jo kepit jäljelle. Ne Oona ilmaisee hienosti. Keskiviikkona saimme taas tuntea Oonan kanssa BH-kokeen. Tällä kertaa vain toiselta puolelta, olimme häiriökoirakkona kävelemässä Kauklahden juna-asemalla.

Eilen kävimme molempien kanssa viettitestauksessa. Valitettavasti toimin itse toisen maalimiehen sihteerinä tapahtumassa, joten mieheni sai käydä testauttamassa koirat. Päivä nyt sattui Manun kannalta huonoon aikaan, pikku-herralla on nimittäin hampaiden vaihtoaika menossa vielä, luulisi jo kaikkien olevan vaihtuneen, mutta näköjään niitä edelleen irtoilee. Maalimiehelle kerroimme tästä ja hän osasikin hyvin ottaa huomioon hampaiden lähtemisen, eikä repinyt liikaa. Siitä huolimatta oli hampaita lennellyt ja saalisrätti oli Manun suorituksen jälkeen aivan veressä. Ja kuten arvata saattaa, ei maalimies nähnyt Manua nyt kaikkein parhaimmillaan, mutta ymmärtäähän sen..

Ja Oonan testaus olikin huvittavaa katsottavaa. Neitihän on aina vain harrastanut minun kanssani ja tämä oli ensimmäinen kerta kun mieheni tekee sen kanssa mitään. No, arvata saattaa miten testaus meni. Oona äkkäsi minut kentän toiselta laidalta ja tuijotteli vain minun suuntaan. Muutaman kerran tarttui patukkaan ja taisteli patukasta, mutta se ei jaksanut kauaa kiinnostaa. Loppuajan neiti vain istui ja tuijotteli syvästi minua kohti. Maalimies sai patukalla huitoa Oonan kylkiin, mutta neiti vain katsoi pahasti "Menehän siitä muualle huitomaan".  Ja kun maalimies yritti saada Oonan huomion itseensä hän ärähti pahasti, joilloin Oona kääntyi kohti maalimiestä ja haukahti vihaisesti ja taas istui tuijottelemaan minua. Tämä sama toistui muutaman kerran. Tämä harmitti hiukan kun tiedän, ettei Oona normaalisti toimi näin, onhan se nähty aikaisemmin kun vieras henkilö on leikittänyt tyttöä.

Onneksi täällä etelässä on nyt viime aikoina taas jatkuneet nämä hyvät ja aurinkoiset säät, joten ei ole ollut säästä kiinni koirien kanssa treenailu. Toivottavasti saamme nauttia näistä säistä vielä pitkälle syksyyn.

Oona BH 30.8.2011

Eilen siis suoritimme Oonan kanssa tuon kauan pelätyn BH-kokeen. Koe järjestettiin Viilarintien kentällä ja tuomarinamme toimi Hannele Pörsti.

Jo muutamaa päivää ennen koetta alkoi hirmuinen jännitys kun tajusin H-hetken lähestyvän. Jännitys oli samaa luokkaa kuin ensimmäistä kertaa toko kokeessa. Miksi sitä aina uutta juttua pitää jännittää niin kovasti?

Pidin Oonalle tarkoituksella treenitaukoa, jätimme tottistelut kokonaan hetkeksi ja luotin koirani sitten kokeessa osaavan kaikki asiat. Oonan kanssa olemme siis puuhastelleet kaikkea muuta mukavaa tässä viime päivinä, kuten kävimme Dobo tunnilla. Kyseessä on siis koiran kanssa tasapainoilua pallon päällä, vahvistaa sekä koiran että ohjaajan tasapainoa, ketteryyttä että syvää lihaksistoa. Ja pakko myöntää, että itselläni on edelleen vatsalihakset sekä sisäreidet hieman hellänä sunnuntain tunnista. Mutta Oona siis tykkäsi hirmuisesti tästä. Tahtoi aina vain uudelleen ja uudelleen pallon päälle. Tämä oli niin erinomaista liikuntaa molemmille, että tätä täytyy käydä koittamassa uudelleenkin.

Koepäivä koittikin sitten odotettua nopeammin, ei vielä, en vielä ole valmis tähän. Ja vettäkin satoi taivaan täydeltä, ei tämä ei nyt näytä hyvältä. Mutta kun tunnit kuluivat eteenpäin ja ilta koitti niin myös sade väheni ja kokeen tottelevaisuusosion aikana ei tullut tippaakaan vettä.

Sain Oonan vireen juuri sopivalle tasolle autolla ja siitä suoraan kentälle suorittamaan koetta. Aloitimme paikalla makuulla, joka menikin ongelmitta. Pysyi kokoajan hievahtamatta paikallaan ja toisen koiran mentyä vierestä katseli juuri päin vastaiseen suuntaan.

Seuraavana olikin sitten se hirveän pelottava, pitkä ja puuduttava seuraamiskaavio. Seuraaminen meni hienosti, välillä jopa niin mahtavasti, että itsekin hymyilin hieman suorituksen aikana. Mutta huomasi, että seuraamisen lopussa alkoi vire hieman laskea, mutta hyvin oli pysynyt melkein loppuun asti. Ja pakkohan tuo on myöntää, että BH:n seuraamiskaavio on aivan hirveän pitkä. Henkilöryhmäkin meni ilman mitään ongelmia. Liikkeestä istumisen on Oona nyt jostain kumman syystä oppinut aivan itsestään, se meni loistavasti. Liikkeestä maahan menokin oli hieno ja luoksetulo nopea. Kokonaissuoritukseen voin olla erittäin tyytyväinen, Oona toimi haluamallani tavalla sekä viretila pysyi, myös seuraamisessa.

Kaupunkiosuuden aikana tulikin vettä taas kuin saavista kaatamalla. Henkilöryhmästä ei paineistuttu, kadulla käveltiin rauhassa, ei edes vilkaistu muita ja yksinjätettynä pysyi rauhallisena. Toisen koiran ohittaessa käänsi päänsä taas toiseen suuntaan.

Tästä on siis hyvä jatkaa eteenpäin!

MH-luonnekuvaus

Tänään kävimme Suomen Beauceronin järjestämässä MH-luonnekuvauksessa Riihimäellä Oonan kanssa, tai pääsihän tuo Manukin autoon mukaan. En tiedä oliko Oona väsynyt vielä eilisestä vai mikä kun oli niin kovin vaisu jo heti aamusta alkaen. Ja itseasiassa on edelleen, makoilee sikeässä unessa sohvalla. Epäilen kyllä vahvasti, että saattaisi olla myös alkavaa valeraskautta.

Kuvaajinamme toimivat Riitta Liimatainen sekä Mikael Laine.

Seuraavassa suoritusta:

Kontakti, tervehtiminen: Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen

Kontakti, yhteistyö: Lähtee mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta

Kontakti, käsittely: Hyväksyy käsittelyn

Video kontaktista

Leikki, leikkihalu: Leikkii -aktiivisuus lisääntyy/vähenee

Leikki, tarttuminen: Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla

Leikki, puruote ja taisteluhalu: Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan/ korjailee otetta

Video leikistä

Lisää videota leikistä

Takaa-ajo 1.kerta: Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista

Tarttuminen 1. kerta: Tarttuu saaliiseen epäröiden tai viiveellä

Takaa-ajo 2.kerta: Ei aloita

Tarttuminen 2.kerta: Ei kiinnostu saaliista/ ei juokse perään

Video takaa-ajosta

Aktiviteettitaso: Tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja

Etäleikki, kiinnostus: Ei kiinnostu avustajasta

Etäleikki, uhka/aggressio: Ei osoita uhkauselkeitä

Etäleikki, uteliaisuus: Ei saavu avustajan luo

Etäleikki, leikkihalu: Ei osoita kiinnostusta

Etäleikki, yhteistyö: Ei osoita kiinnostusta

Video etäleikistä

Yllätys, pelko: Ei pysähdy tai pysähtyy nopeasti

Yllätys, puolustus/aggressio: Ei osoita uhkauselkeitä

Yllätys, uteliaisuus: Menee haalarin luo, kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa

Yllätys, jäljelle jäävä pelko: Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä

Yllätys, jäljelle jäävä kiinnostus: Ei osoita kiinnostusta haalariin

Video yllätyksestä

Video yllätyksestä palautumisesta

Ääniherkkyys, pelko: Väistää kääntämättä pois katsettaan

Ääniherkkyys, uteliaisuus: Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja on edennyt puoliväliin

Ääniherkkyys, jäljelle jäävä pelko: Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä

Ääniherkkyys, jäljelle jäävä kiinnostus: Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan

Video ääniherkkyydestä

Aaveet, puolustus/aggressio: Osoittaa useita uhkauselkeitä

Aaveet, Tarkkaavaisuus: Tarkkailee aaveita, lyhyitä taukoja

Aaveet, pelko: Peruuttaa enemmän kuin taluttimen mitan tai lähtee paikalta/ pakenee

Aaveet, Uteliaisuus: Menee katsomaan, kun ohjaaja on edennyt puoleenväliin

Aaveet, kontaktinotto aaveeseen: Ottaa itse kontaktia avustajaan

Video aaveista

Leikki 2, leikkihalu: Leikkii - aktiivisuus lisääntyy/vähenee

Leikki 2, tarttuminen: Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista

Ampuminen: Ei häiriinny, havaitsee nopeasti ja sen jälkeen täysin välinpitämätön

Video loppuleikistä sekä ampumisesta

Tokon piirinmestaruuskisat

Lauantaina osallistuimme pienen tauon jälkeen taas tottelevaisuuskisoihin, luokkana edelleen avoin. Aamusta näytti, että päivästä tulee pilvinen ja viileä, mutta tottakai kun on kyseessä taas koepäivä niin aurinko alkoi puolen päivän aikaan porottaa jo aika mukavasti.

Koe järjestettiin Tuomarinkartanon vinttikoiraradalla. Tuomarinamme toimi Pernilla Tallberg. Koe järjestettiin niin, että ensin oli kaikkien paikallamakuut jonka jälkeen suoritettiin liikkeet, aivan kuten normaalistikin on. Olimme Oonan kanssa noin 15. koirakko avoimessa, joten muutaman tunnin odottelu tuli paikallamakuun ja muiden liikkeiden välissä.

Paikalla makuun aika piilossa tuntuu hirvittävän pitkältä ja tuskaiselta. Mutta vihdoin se 3 minuuttia kului ja huudettiin: "Aika!" Kun tulin piilosta huomasin Oonan edelleen makaavan valppaana paikallaan. Lopun perusasentokin oli hieno. Tästä suorituksesta tuomari kommentoi: "Tämähän oli erinomaisen mallikas suoritus." Ja pisteitä tuli 10.

Hienoa, koe alkoi lupaavasti. Mutta pitkä odottelu kentän laidalla häkissä, kuumenevassa säässä verotti voimia. Mutta vihdoinhan koitti myös se meidän vuoro.

Seuraaminen taluttimetta meni ajoittain ihan kivasti ja Oona vielä jaksoi. Seuraamiskaavio oli mukava, paljon vaihteluita. Pisteitä tuli kuitenkin vain 6½, suurimmat pisteet lähtivät omasta syystäni; käsieni asennosta.

Seuraavana maahanmeno seuraamisen yhteydessä, meidän vahva liike. Käskyn sanottuani Oona pysähtyi aika hitaasti, mutta pysähtyi kuitenkin, josta olin tyytyväinen. Mutta kun käännyin takaisin koiraa kohti näin, että asento oli väärä. Oona nimittäin istui. Miten ihmeessä se istui? Kun eihän neiti ole ikinä osannutkaan kyseistä liikettä, mutta tänään hän oli sen oppinut. No, siitähän meni liike nollille.

Luoksetulo oli ihan ok, pysähtyi hieman hitaasti. Pisteitä 7.

Seisominen seuraamisen yhteydessä. Pysähtyi hienosti ja oikeaan asentoon, mutta kun menin taakse lähti kävelemään perääni. Tätäkään ei ole ikinä tapahtunut treenatessa, mutta tässä vaiheessa väsymys Oonasta alkoi näkyä jo aika hyvin. Kaikki liikkeet se suoritti parhaalla jaksamallaan tavalla, mutta ei tarpeeksi jaksanut keskittyä kuitenkaan liikkeiden tekemiseen. Pisteitä siis 6½.

Noutamisesta tuli 7 pistettä. Hyvin odotti käskyä noutamaan lähtiessään, haki kapulan, mutta takaisin tulo oli hidas ja ehti myös katsella tuomaria sekä liikkeenohjaajaa matkalla. Mutta auttoipas kapulan vaihto suurempaan siihen, ettei kapulaa enää pureskeltu.

Kauko-ohjaus ei alkanut hyvin. Vasta toisella käskyllä sain Oonan perusasennosta maahan ja kun ensimmäinen vaihto tuli, Oona nousi vasta kolmannella "istu" -käskyllä. Loput vaihdot meni täydellisesti, mutta alku oli hankalaa, joten sen takia pisteitä vain 5.

Estehyppy, liike jonka varmasti tiesin menevän pieleen. Kun emme ole ehtineet kauheasti harjoitella avoimen hyppyä ja Oona muistaa aina vain sen alokasluokan hypyn. Hienosti Oona hyppäsi ensimmäisen kerran, istui ensimmäisestä käskystä esteen toisella puolen. Istui niin lähelle, että pystyi haistelemaan estettä venyttämättä kaulaa ja katsoin kauhuissani, ettei se ikinä pääse tosta yli. Mutta kappas vain, niin se Oona hyppäsi hienosti ja kauniisti koskematta esteeseen, eikä kiertänyt estettä kuten olin uumoillut. Pisteitä tästä saimme 7½, pisteiden lähdön syynä oli esteen haistelu, se kun voidaan laskea myös koskemiseksi ja myös lopun perusasento oli hieman vino. Tuomari naureskelikin suorituksesta, että hän katsoi, ettei koirani tuosta esteestä tule ikinä yli koskematta, mutta niin vain tuli, ja totesi vielä, että "on tuo koira melkoinen akrobaatti."

Kokonaisvaikutus oli 7. Muutamat vireennostatukset liikkeiden välillä alensivat hieman arvosanaa.

Mutta olin tyytyväinen, yhtä liikettä lukuunottamatta saimme kaikista pisteet. Ja huomasin, että vaikka Oona olikin poikki niin jaksoi silti yrittää. Kokonaispistemääräksi tuli 128. Pisteemme riittivät kuitenkin avoimen kolmostulokseen, tulostahan lähdimme hakemaankin. Pakko vielä todeta, että tuomari oli todella mukava vaikka olikin tiukka. Mutta oli mukavaa saada jokaisesta liikkeestä erikseen palautetta, sekä rakentavaa että positiivista. Ja kun olimme taas suurella porukalla oli päivä todella kiva, mukavaa ja iloista seuraa. Illalla vielä kokoonnuimme kisaajien kesken syömään ja juhlistamaan hienosti kaikkien osalta mennyttä päivää.

Leirillä Rottishovissa

Viime viikonlopun vietimmekin leirillä Tammelassa, Rottishovissa. Leirin olivat järjestäneet yhdessä kennelit Avataran ja Black Carambas. Hyvät säät suosivat meitä koko viikonlopun.

Rottishovi oli oikein mukava paikka. Siellä oli kaksi koulutuskenttää, nurmi sekä hiekka. Ainoana miinuksena täytyy mainita se, että maastot olivat kaukana tai ainakin näin me tulkitsimme kartasta. Karttana oli vain suunnistuskartta, josta puuttui "olet tässä" -rasti ja iso alue metsää oli rajattu punaiseksi. Oliko se juuri se kielletty alue vai ainoa sallittu alue? Tämän takia meiltä jäi hakutreenitkin väliin. Isommalla porukalla olisi voineet tilat tuntua liian pieniltä, mutta tällaiselle meidän porukalle ne olivat juuri sopivat.

Kun tuo hakuilu jäi tällä kertaa väliin niin teimme senkin edestä tottista sekä kävin ajamassa yhdet jäljet molemmille koirilleni. Manun jälki taas välillä metsään. Jäljellä oli muutamia kaarroksia sekä kulmia. Hienosti Manu ajoi jäljen, työskenteli rauhallisesti sekä tarkasti. Sekä kävi jäljen päässä purkille pienellä avulla itse maahan.

Oonan jälki oli haastavassa maastossa, kallioista sekä risukkoa sekä pitkää kasvillisuutta ja ehtipäs jälki vanhentuakin sopivasti. Mutta niin vain kävi, että nämä kaikki yhdessä saivat Oonan työskentelemään rauhassa. Tällä kertaa ei ollut kilpajuoksua jäljen alusta loppuun vaan mukavan rauhallista sekä tarkkaa työskentelyä. Kulmissa hieman pyörittiin ennen kuin lähdimme oikeaan suuntaan ja rasioille käytiin ilman minkäänlaista apua maahan. Hienosti Oona on kehittynyt näissä uusissa asioissa.

Rottishovissa vieraili myös Oonan sekä Manun sisaruksia ja oli oikein mukava nähdä heitäkin. Leiri oli Manulle ensimmäinen ja sen huomasi kun sunnuntaina ei pikkuinen jaksanut enää ollenkaan riehua veljesten kanssa, kaikki voimat oli käytetty lauantaina siskon kiusaamiseen.

Manu ja sisarukset; Duke, Max sekä Mimmi

Muuten meillä oli mukavaa yhdessä oloa, koulutusvinkkien vaihtelua sekä tietenkin rentouttavaa makkaran grillailua. Myös koirat pääsivät työn lomassa rentoutumaan ja nauttimaan toistensa seurasta. Olipa todella mukavaa tavata näin paljon kilttejä sekä sosiaalisia beusseja ja mahtuipa mukaan myös muutama eri rotuinenkin.

Lisää kuvia leiristä löytyy seuraavien linkkien takaa; Black Carambas leirikuvat, Avataran leirikuvat. Kiitokset sekä Tainalle että Sonjalle kovasta kameran takana heilumisesta kun itsellä taas tuo kuvaaminen hiukan unohtui.