Leirillä Rottishovissa

Viime viikonlopun vietimmekin leirillä Tammelassa, Rottishovissa. Leirin olivat järjestäneet yhdessä kennelit Avataran ja Black Carambas. Hyvät säät suosivat meitä koko viikonlopun.

Rottishovi oli oikein mukava paikka. Siellä oli kaksi koulutuskenttää, nurmi sekä hiekka. Ainoana miinuksena täytyy mainita se, että maastot olivat kaukana tai ainakin näin me tulkitsimme kartasta. Karttana oli vain suunnistuskartta, josta puuttui "olet tässä" -rasti ja iso alue metsää oli rajattu punaiseksi. Oliko se juuri se kielletty alue vai ainoa sallittu alue? Tämän takia meiltä jäi hakutreenitkin väliin. Isommalla porukalla olisi voineet tilat tuntua liian pieniltä, mutta tällaiselle meidän porukalle ne olivat juuri sopivat.

Kun tuo hakuilu jäi tällä kertaa väliin niin teimme senkin edestä tottista sekä kävin ajamassa yhdet jäljet molemmille koirilleni. Manun jälki taas välillä metsään. Jäljellä oli muutamia kaarroksia sekä kulmia. Hienosti Manu ajoi jäljen, työskenteli rauhallisesti sekä tarkasti. Sekä kävi jäljen päässä purkille pienellä avulla itse maahan.

Oonan jälki oli haastavassa maastossa, kallioista sekä risukkoa sekä pitkää kasvillisuutta ja ehtipäs jälki vanhentuakin sopivasti. Mutta niin vain kävi, että nämä kaikki yhdessä saivat Oonan työskentelemään rauhassa. Tällä kertaa ei ollut kilpajuoksua jäljen alusta loppuun vaan mukavan rauhallista sekä tarkkaa työskentelyä. Kulmissa hieman pyörittiin ennen kuin lähdimme oikeaan suuntaan ja rasioille käytiin ilman minkäänlaista apua maahan. Hienosti Oona on kehittynyt näissä uusissa asioissa.

Rottishovissa vieraili myös Oonan sekä Manun sisaruksia ja oli oikein mukava nähdä heitäkin. Leiri oli Manulle ensimmäinen ja sen huomasi kun sunnuntaina ei pikkuinen jaksanut enää ollenkaan riehua veljesten kanssa, kaikki voimat oli käytetty lauantaina siskon kiusaamiseen.

Manu ja sisarukset; Duke, Max sekä Mimmi

Muuten meillä oli mukavaa yhdessä oloa, koulutusvinkkien vaihtelua sekä tietenkin rentouttavaa makkaran grillailua. Myös koirat pääsivät työn lomassa rentoutumaan ja nauttimaan toistensa seurasta. Olipa todella mukavaa tavata näin paljon kilttejä sekä sosiaalisia beusseja ja mahtuipa mukaan myös muutama eri rotuinenkin.

Lisää kuvia leiristä löytyy seuraavien linkkien takaa; Black Carambas leirikuvat, Avataran leirikuvat. Kiitokset sekä Tainalle että Sonjalle kovasta kameran takana heilumisesta kun itsellä taas tuo kuvaaminen hiukan unohtui.

Näyttelyitä sekä leirielämää

Viime aikoina ollaankin oltu koiramenoissa niin paljon ettei ole ehtinyt blogiakaan päivittelemään. Mutta täytyyhän sitä nyt nauttia kun vihdoin kovat helteet helpottivat niin että koirakin jaksaa ulkona touhuta.

7.8.2010 kävimme Porvoossa ryhmänäyttelyssä. Silloin oli niitä tämän kesän viimeisiä

hellepäiviä, lämpöä riitti yli 30 asteen eikä varjosta ollut tietoakaan. Joten pitkän odottelun jälkeen kun vihdoin pääsimme kehään oli sekä ohjaaja että koira aivan väsyneitä kuumuudesta. Olimme ainoita meidän rotuisia ja tuomarinamme toimi Päivi Eerola. Arvostelu näytti tältä:

"Selvä sukupuolen leima. Liian laajat värimerkit. Liikkuu kehässä peitsaten. Keskivahva luusto, hyvin narttumainen pää jossa sopiva pituus. Kuonon selkä voisi olla suorempi. Hyvä korvien sijainti, avoimet tasapainoiset kulmaukset. Hyvä karvan laatu. Saisi olla kuivemmassa kunnossa. Avoin ja ystävällinen."

Tuloksena saimmekin sitten JUN-H.

Muutama viikko tästä eteenpäin ja lähdimme kenneleiden Sucikan sekä Kahaltajan järjestämälle leirille. Leiri järjestettiin Juvalla, lomakylä Kesakossa. Leirille saapui myös kasvattajamme Taina Alin ja Alunan kanssa sekä Oonan sisarukset Bree ja Chili. Viikonloppumme oli ohjelmantäyteinen.

Saavuimme Juvalle jo perjantai iltana jolloin oli pienet viettitreenit sekä mukavaa yhdessä oloa nuotiotulen äärellä.

Lauantaina ohjelmassamme oli hakua. Emme olleet Oonan kanssa ennen edes kokeilleet hakua, mutta Oona näytti tykkäävän siitä hirmuisesti joten nyt olemmekin kuumeisesti etsimässä hakuryhmää täältä pääkaupunkiseudulta. Hakutreenien jälkeen maalimiehemme Antero piti halukkaille vielä viettitreenejä. Tästä avautuu video Oonan lauantaisista viettitreeneistä, jotka eivät kylläkään menneet yhtään niin hyvin kuin perjantaina; olihan meidän neiti jo ehtinyt uurastaa muissakin hommissa pitkän päivän aikana. Ja sitä paitsi, patukka oli aivan litimärkä muiden koirien kuolasta sekä yltäpäältä hiekassa, joten eihän meidän hienohelma sellaista mielellään suuhunsa ota.

Sunnuntaina ajoimme jälkeä. Tällä kertaa painotimme rauhallisuuteen, kun Oonalla on ollut tapana rynnätä liialla innolla jäljelle. Vanhetimme jälkeä tarpeeksi kauan, jolloin työskentelyn oli oltava tarkempaa ja niinpä vältyimmekin turhalta ryntäilyltä.

Jälkitreenien jälkeen oli epävirallinen luonnetestaus ranskanmalliin eli TAN-testi. Testin osa-alueet olivat luoksepäästävyys, laukaukset sekä uhka. Oonalta testaus meni kivasti. TAN-testin näet tästä. (Testissä vain pöydän päällä oleva Anteron hattu olisi ollut kovinkin kiinnostava...)

Leirin jälkeen sekä Oona että hänen omistajansakin olivat aivan poikki. Kroppa oli väsynyt, mutta mieli virkeä ja täynnä uusia vinkkejä treenaamiseen. Kiitoksia kovasti leirin järjestäjille sekä mahtaville kouluttajille Anterolle, Helille sekä Katjalle!

11.8.2010 matkasimme taas kohti Porvoota. Tällä kertaa kyseessä olikin kaikkien rotujen kansallinen koiranäyttely. Tuomarinamme toimi Elena Ruskovaara, jonka arvostelu kuului näin:

"Hyvin narttumainen. Vielä kauttaaltaan keskentekoinen, mutta osoittaa laadukkuutta liikkuessaan. Vähän eripari korvat, kauniit silmät, riittävä pituus päässä. Solakka runko, riittävästi raajaluustoa ja kulmauksia. Karva vaihtumassa. Hyvä häntä. Hyvä askelpituus ja reipas. Kiva olemus."

Arvosteluna tällä kertaa JUK EH1.