Pientä puuhailua

Oonan kanssa agilitykurssi jatkuu. Olemme jo ehtineet harjoitella monia erilaisia ohjautekniikoita. Oona näyttää nauttivan tästä lajista, koska tässä saa mennä suuna päänä. Kontakteja meidän vain tulee vahvistaa. Eilen ensimmäistä kertaa kokeilin ja hämmästyin; kepit Oona osaa jo suorittaa niin että jään itse paikoilleni koiran taakse seisomaan. Oona ei siis enää tarvitse tukea kepeille.

Manun kanssa harjoittelemme nyt ahkerasti tuomista erilaisilla esineillä ja leluilla. Tämä on herralle haastavaa, koska jos suussa on jotain niin onhan sen suun pakko pureskella, ei sitä voi pysäyttää paikoilleen. Ja jostain kumman syystä Manu on oppinut heittämään esineen minulle

Osallistuimme tässä kesäkuun alussa seuramme järjestämiin möllitokoihin. Manu suoritti liikkeet hienosti. Minun olisi vain pitänyt ulkoiluttaa koirani paremmin ennen kehää, koska pojan täytyi poistua kesken kehän tarpeilleen. Oona myös teki hienosti ja mikä parasta (syy jonka takia osallistuin molempien kanssa), saimme kokeenomaisen tilanteen, mutta sain myöskin palkata koiraa kolme kertaa kehässä. Tämä siis tuli Oonan kohdalla enemmän kuin tarpeen, koska neiti on oppinut ettei kehässä tule palkkaa vaan palkka tulee vasta autolla.

Lopussa hieman kuvia meidän vapun Lappeenrannan reissusta, eli hyvänmielen tokokokeesta.

Minun kohdallani koe alkoi Oonan kanssa ja koe aloitettiin paikalla makuulla niin kuin yleensä tehdäänkin.

Paikalla makuusta paluu takaisin koiran luokse, hienosti meni ja kaikki koirat pysyivät paikallaan.

Luoksetulon pysäytys, aivan loistava pysähtyminen ensimmäisellä käskyllä. Ohjaajan syvyysnäkö ei vain ole tarpeeksi riittävä ;)

Luoksetulo, tästä Oona osaa heittää aivan mahtavan upean sivulle tulon. Kiitos Susanna Korrin oppien ja Camillan, jonka kanssa tätä treenasimme. (Todella, tämä on oikeasti hieno, sillä jopa kurssilaiseni ovat halunneet nähdä tämän uudelleen ja uudelleen pienenä loppukevennyksenä)

Seuraavana nouto...

...ja kapulan luovutus.

Kauko-ohjaus, eikä neiti edennyt ollenkaan :)

Seuraavana Manun vuoro..

Taluttimessa seuraamisen loppua

Ja tässä pisteet taluttimessa seuraamisesta, kuulemma liian tiivistä seuraamista, eikä tuomari tykännyt käteni asennosta.

Vapaana seuraamista, katsokaa tuota kontaktia. Se ei herpaannu kertaakaan :)

Kuvista kiitokset Satu Erkiölle. Tänään suunnittelin tekeväni jäljet koirilleni, taidan passata tällä kertaa, tuolla on aivan kamala kaatosade.

Agilitykurssilla

Viime sunnuntaina päätin tehdä Oonan kanssa jotain mistä se tykkää. Jotain missä se saa mennä huimaa vauhtia. Nimittäin osallistuimme neidin kanssa Koirakoulu Kompassin agilitykurssille. Kurssi kestää nyt 10 kertaa ja katsotaan joskos tästä aukeaisi meidän agilityura.

Ensimmäisen kerran harjoituksena meillä oli sylivalssi. Oi ja voi, kuinka vaikeaa on kääntää koiraa väärällä puolella ja väärään suuntaan. Tässä siis näkyy meidän toko ura ja vahvasti. En osaa pitää koiraani oikealla puolellani (tokossa koira on aina ohjaajan vasemmalla puolella) ja kun siinä koiran pitäisi vielä pyörähtää itsestäni pois päin (tokossa kun koira pyörähtää itseeni päin), tässä vaiheessa oli sekä ohjaaja että koira aivan sekaisin.

Ensimmäinen harjoituksemme näytti tältä:

Esteet siis tulee suorittaa aina numeroiden puolelta. Tässä tosiaan ohjaajan kannattaa pysyä kokoajan esteiden samalla puolella, vetää koira esteiden välistä ja sitten tulee se sylivalssi. Tämä oli vaikeaa, myös Oonalle. Ei koirani ole mahdollista taipua tähän suuntaan. Kun teimme saman harjoituksen toisin päin niin se sujui jo paljon paremmin, toisinpäin harjoituksessa kun koira otetaankin ohjaajan vasemmalle puolelle.


Seuraava harjoituksemme tässä:

Saimmekin jo tehdä pientä rataa. Tässä harjoituksessa siis sylivalssi siirrettiin radalle, jolloinka se täytyy tehdä liikkeessä. Ja tässä harjoituksessa sylivalssi tulee harjoiteltua molemmin päin. Tämä harjoitus meni ihan mukavasti. Olemmehan me Oonan kanssa hieman ennenkin agilitya ottaneet, vaikkei ohjaaja ole siitä mitään tiennytkään. Mutta olen sentään osannut vahvistaa neidin "käteen tulemista", joten radalla oli helppo saada koira tulemaan oikealle puolelle. 

Viimeinen harjoituksemme:

Tämän otimme viimeiseksi sen takia, että olimme aiemmissa harjoituksissa jokaisen esteen jälkeen tehneet käännöksen. Tässä harjoituksessa kun mennään suoraan ilman käännöksiä kokoajan. Saadaan siis koira pitämään vauhti myös esteiden jälkeen ja jotta koira ei opi, että aina esteen jälkeen tulee käännös. Ja sama toiseen suuntaan.

Ensimmäinen agilitytuntimme meni todella kivasti. Ensin Oona otti hieman varovaisesti, mutta seuraavalla kerralla oli jo ihan täysillä mukana tekemässä. Tästä siis neitini tykkää, joten tätä jatkamme!