Päivälenkillä

Treenitauon takia ja koko pääsiäisen kestävien mahtavien ilmojen vuoksi oli mukavaa käydä pitkillä päivälenkeillä. Pitkästä aikaa pääsi läheisille pelloillekin kävelee, kun ei enää uponnut polviin asti lumeen vaan sai auringosta nautiskellen kävellä ja kuvata kännykällään mahtavia hetkiä lenkiltämme.

Matkamme varrella törmäsimme kevään viimeisiin lumikinoksiin ja niistähän täytyi ottaa kaikki ilo irti..

"Ah, tämä se on elämää, viimeisen kerran pitkään aikaan. Hei sitten lumi, tulen kaipaamaan sinua kovin"

Välillä juostiin suuna päänä sinne tänne...

Toisessa hetkessä taas nuuskittiin tarkkaan kun löytyi jotain todella mielenkiintoista..

"Ah, sehän olikin suuren suuri keppi, aivan mahtava, ainoa laatuaan,

tällaisen aarteen löydettyäni en siitä hevillä luovu. Vien tämän jonnekin varmaan paikkaan."

Törmäsimme matkallamme myös ojaan,

jonka yli oli mukava hyppiä!

Kun pomppii liikaa ojien yli, toiselta puolelta toiselle, voi voimat ehtyä ja käydä näin..

Mutta onneksi se ei menoa haitannut. Eikös se sanontakin kuuluu "kesä kuivaa sen minkä kasteleekin." Noh, mutta sen voin sanoa, että kuraa se ei silti poista tiheästä turkistani vaan kotona odotti lämmin kylpy.