Hassuja tapoja, outoja asentoja

Ja niin taas viikonloppu meni nopeammin kuin osasi arvatakaan, ilmakaan ei suosinut ulkoilijoita yli 20 asteen pakkasilla ja kamalan kovalla tuulella sekä lumisateella. Joten sisällä sai olla touhottamassa sitäkin enemmän, pallo olikin meillä kovassa suosiossa taas.

Olettekos ennen törmänneet koiraan jonka lihanpalasen syöminen kestää noin 5 minuuttia? Kyllä vain, Oona sai eilen ruokansa sekaan muutaman lihapalasen. Ensin hän katsoi meitä vuorotellen kuin kysyen: "Mitä te ootte nyt tänne mun ruokaan tunkeneet?" Sen jälkeen hän otti lihan varovaisesti suuhunsa ja kuljetti matolle. Välillä maisteltiin, välillä haisteltiin.. ("Apua..ootteks te ihan varmoi, et tää on terveellistä???) No, lopulta liha onneksi löysi tiensä vatsaan. On tyttö ennenkin lihanpalasia saanut, mutta niitä täytyy silti ensin aina hieman tutkailla...ihan vain varmuuden vuoksi...

Meillä ei koiratkaan mielellään lattioilla istu, ainakaan Oonan mielestä se ei ole hänen arvolleen sopivaa.. Onhan se nyt mukavampaa kun on takapuolen alla jotain muuta kuin kova lattia.. Kun Oonalle antaa istu-käskyn hän todella istuu niihin sijoilleen välittämättä siitä mitä takana on. Usein tapaammekin hänet nojailemasta niin kenkätelineeseen, sohvaan kuin vessanpönttöönkin.

Kun vauhdikas päivä on takanapäin ja voimat alkavat hiipumaan on mukavaa rojahtaa lempiasentoonsa lempipaikalleen lepäilemään ja toivottaa muille makoisia unia!

Pentunäyttely 10.1.2010 Helsingin Kaapelitehtaalla

Oona korkkasi näyttelyuransa hienosti. Neiti teki kaiken kuten pitikin vaikka omistajaa jännittikin hirmuisesti kehään astelu.

Tuomarina toimi Marianne Holm ja arvostelu näytti tältä:
"Erittäin hyvin kehittynyt, voimakas narttu, oikea tyyppi ja mittasuhteet, hyvä pää ja ilme, purenta ok, kaunis kaula, erinomainen eturinta, tilava oikeanmuotoinen rintakehä, erittäin hyvin kulmautuneet voimakasluustoiset raajat, hyvät käpälät ja kaksoiskannukset, rodulle tyypillinen vaivaton ravi, erinomainen karva, väri saisi olla hivenen intensiivisempi ja tan. nousee sääreen. Avoin käytös."
Tuloksena KP1 ja ROP-pentu

Päivästä siis tulikin pitkä ja sen huomasi myös koirasta. Ryhmäkehässä Oona ei jaksanut enää innostua vaan lönkötteli vierellä kaula pitkällä. Ymmärrän kyllä, onhan se pienelle pennulle raskasta olla tuollaisen hälinän keskellä monta tuntia. Ryhmäkehässä ei siis enää sijoitusta tullut, mutta se ei haitannut meitä ollenkaan, olihan meillä kuitenkin mennyt paremmin kuin olisi osannut odottaa :)

Nyt siis vain katselemaan kevään näyttelyitä...

Uusi koti, uudet kujeet

Vihdoinkin sitä alkaa kotiutumaan uuteen kotiin. Ihanaa, että täällä Espoossakin voi asua metsien ja peltojen keskellä, se on tällaiselle koiraihmiselle sekä tietenkin myös koiralle sellainen asia jota todella osaa arvostaa.

Tyttö on muutosta asti ollut todella rauhallinen, johtuneeko pitemmistä ulkoiluista vaiko siitä, että alkaa tulla lisää järkeä pentumme päähän. Pelloilla tulee juoksenneltua parikin tuntia päivässä, tottista siinä sivussa harjoitellessa. Harmittaa vain noi kovat pakkaset kun Oonan tassut palelevat niin herkästi, sekä myös omistajan sormet palelevat koiraa palkatessa. No, kaipa se kevät sää alkaa kohta lämmittää..

Tarkoituksena olisi jatkaa jäljestystä lumien sulaessa. Onneksi saan tähän apua vanhalta tutulta, joka on harrastanut metsäjälkeä jo vuosia. Viime kesänä ehdimme hieman jäljen alkeita, kuten makkararuutua, opettaa Oonalle ja siitä onkin nyt hyvä jatkaa. Keppejä olemme myös alkaneet opettaa tytölle. Oona toiseen huoneeseen ja kepit piiloon, sen jälkeen käsky: "Etsi keppi" ja hienosti neiti etsii kaikki kuusi keppiä ja tuo mulle. Jokaisesta kepin tuonnista tulee tietysti palkka. Hienosti Oona tajuaa, että nyt etsimme vain keppejä eikä yritäkään tuoda muita leluja yms...

Kasvattajalta sain muuten hyvän vinkin jälkikeppeihin liittyen. Jotta ei aina tarvitsisi hankkia uusia keppejä niin kannattaa keittää kepit välissä taikka laittaa ne muutamaksi päiväksi tuulettumaan esim. kellariin, jotta saadaan koiranhaju kepeistä häviämään. Tämä siksi, ettei koira opi etsimään koiranhajuisia keppejä :)